Kaupunginhallitus ja -valtuusto 19.2.2018

Hallitus

2 Purulankulman asemakaavaehdotus

Nallelaan ja Siekkiseen johtavan liikenneympyrän kulmaan, Raevuorenkujan rivitalojen puolelle, kaavoitetaan kaupalle tilaa 5000 neliötä.

Purulankulman asemakaava

Puskaradiossa kysellään, missä viipyy Tokmanni, ja mitä tehdään kun pandat tulee 😀  Tässä se paikka nyt on. Tähän alkaa rakentua, jos tähän kylään joskus uusi kauppaketju, liikenteen toivottavasti lisätessä ostovoimaa, tulee. Tai sitten ei tule, mutta ainakin täysillä yritimme.

Nallelan pelloille, Ahjolan risteykseen ja Kitusen kulmaan on kaavoitettu. Muutkin tienvarret tulisi tarkastella mahdollisimman hyvin. Jos joku yritys miettii tulemistaan, tulee olla osoittaa paikka valmiilla asemakaavalla, että rakentamisen voi aloittaa heti. Eivät monetkaan ketjut odottele vuosien riskillä, toteutuuko kaava ilman valituksia tiettyyn paikkaan.

3 Vuoden 2017 sisäiset veloitukset

Sisäisesti laskuttavien yksikköjen (tilapalvelu, tietohallinto, rahatoimisto, ruokahuolto) veloituksia muilta (sivistys, perusturva) korjattiin tilinpäätöstä varten todellisia kuluja vastaaviksi. Hyvä uusi käytäntö, saadaan laskutukset vastaamaan todellista käyttöä.

 

Valtuusto

3-5 Puukkoniemen asemakaavan hyväksyminen, Maijalan ranta-asemakaavan hyväksyminen, Oikan ranta-asemakaavan hyväksyminen 

Rantakaavoja saatiin valmiiksi kolme kappaletta. Valtuusto hyväksyi kiitoksin. Kehitystä ja kiinteistöveroja on kiva saada 🙂


6 Virtain kaupungin strategia 2018-2021 

Strategia hyväksyttiin pienin muutoksin.
12 Vastaus valtuustoaloitteeseen hyvästä työnantajakuvasta

Vuoden 2012 valtuustoaloite hyvästä työnantajakuvasta todettiin käsitellyksi, vastauksena aloitteeseen annettiin, että henkilöstökysymykset on nostettu strategiassa vahvasti esille.
13 Valtuustoaloite rakennusjärjestyksen päivittämisestä

Rakennusjärjestyksen päivittäminen on käynnistetty päättämällä hankkia koulutusta muuttuneista säädöksistä ja eri kuntien kokemuksista. Aloite katsottiin loppuun käsitellyksi. Pentti Tikkanen ehdotti, että asetetaan takaraja koulutuksen saamiselle. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
14 Vastaus valtuustoaloitteeseen ”Harrastustakuu – jokaiselle
lapselle vähintään yksi harrastus”

Jokaiselle lapselle harrastuksia esittävä valtuustoaloite katsottiin aloitteena loppuun käsitellyksi. Harrastuksettomien lasten määrän ja toimenpiteiden selvittäminen on kesken, mutta osoitettu tehtäväksi tietyille ihmisille.
15 Valtuustoaloite ”Kirjastosta Virtain keskustan alueen
kulttuurikeskus”

Virinän tilaa koskeva valtuustoaloite katsottiin aloitteena loppuun käsitellyksi. Taidenäyttelyitä ei ole tarkoitus siirtää Virinästä, vaan jatkaa siellä. Kirjastossa on taiteilijoiden kannalta monia ongelmia, ei vähiten vartioimattomuus ja ehjien laajojen seinien puute.

 

 

Kaupunginhallitus 5.2.2018

Olin sairaana, Kalevi Saloranta paikkasi. Siis kokouksessa tilallani istuen, ei kirjaimellisesti 🙂

Ei ihmeellisiä asioita. Jos jotain kuitenkin seuraa, täytyy kirjoittaa toinen teksti. Strategian viemistä valtuustolle, Jämsä hakee päivystysoikeutta sairaalaansa, Kangasjärven rannalta ostetaan mökkiä kaupungille. Lisäksi täyttölupia ja aika selkeitä pykäliä.

Pöytäkirja tulee tänne.

Kaupunginhallitus 22.1.2018

2 Elinkeinotoimen tilannekatsaus 

Elinkeinotoimen edustajat kävivät kertomassa Virtain ja Virtain yrityselämän kehittämiseksi tehdyistä asioista ja tarvittavista seuraavista askelista. Kova on kilpailu työvoimasta ja yrityksistä. Kaavoituksessa ei olla koskaan tarpeeksi ajoissa. Hyvää työtä tehdään koko ajan.
3 Virtain kaupungin strategia 2018-2021

Elinkeino-ohjelma on järkevä ja tarkka paperi siitä, mitä voisi kehittää paikkakunnan taloudessa.

Strategia on nyt valmistumassa ja täytyy sanoa, että kovin abstraktia sanailua se on, en ole kaikin puolin tyytyväinen, vaikka olen ollut mukana tekemässä. Mutta tuleepahan ainakin mietittyä kaupungin koko toimintaa kunnolla. Palautettiin vielä uudelleen valmisteluun. Olen varmaan enemmän selkeiden toimenpideohjelmien mies 😀
4 Puukkoniemen maankäyttösopimuksen hyväksyminen 

Puukkoniemen maankäyttösopimus on ennakkotapaus uudenlaisesta kaavoituksesta, jossa yksityisiä maita kaavoitetaan yksityiselle toimijalle. Sopimusta on hiottu muutaman kerran, mutta nyt saatiin valmiiksi. Toivottavasti tällaisia uusia toimijoita ja maankäyttösopimuksia tulee lisää.

Vesistöjen uudenlaiset matkailumahdollisuudet perinteisen mökkeilyn lisäksi tulevat varmaan lisääntymään. Naava Villasin konsepti on varmasti nykyihmiselle kiinnostava ja omaa mökkitönttia vaivattomampi.
8 Vuoden 2018 käyttötalouden valtionosuudet

Käyttötalouden valtionosuuksia on tulossa 327500 euroa enemmän kuin on budjetoitu. Erittäin hyvä uutinen, ennakoitu alijäämä pienenee mukavasti.
9 Sivistystoimen lisämäärärahaesitys vuodelle
2018/Koivurinteen uuden Nallelan päivähoitoyksikön
kustannukset

Nallelan päiväkoti laitetaan kuntoon ja avataan, koska jo toista vuotta on ollut ongelmia tarjota hoitopaikkoja kaikille oikeutetuille. Sivistystoimen määrärahaesityksessä ei ollut huomioitu, että päiväkodin avaaminen myös vähentää päivähoidon alueelta joitain kuluja. Jäljelle jäävä lisäys oli varsin pieni. Lisäksi sivistyslautakunta oli juuri päättänyt jakaa 7. luokat kolmeen luokkaan ensi syksynä, joten rahojen pitäisi löytyä sivistystoimelta.
12 Optioiden käyttäminen kaupungin kuljetuksissa

Laki liikenteen palveluista eli ns. Liikennekaari tulee muuttamaan kuljetusten tarjontaa todennäköisesti tällaisillakin seuduilla jonkin verran.

Jatko-optioita käyttämällä voidaan vaiheittain siirtyä uuden lain maailmaan ja katsoa, miten markkina muuttuu. Päätettiin käyttää useita optioita kilpailutetuissa kuljetuksissa.
14 Maanmittausteknikon virkanimikkeen muuttaminen
maankäyttöinsinööriksi ja viran täyttölupa sekä
hallintosäännön muuttaminen viran ratkaisuvallan osalta;
Paikkatietoinsinöörin viran lakkauttaminen

Tekninen osasto esittää maankäyttöinsinöörin viran täyttämistä. Tekniseltä osastolta on monta virkaa jätetty täyttämättä viimeisten vuosien aikana.

Paikkatiedon hoitaminen on jäänyt melko lailla retuperälle sen jälkeen kun kaupunki jäi ilman paikkatietoinsinööriä. Menneiden vuosien hyviä tilinpäätöksiä on tehty myös kurjistamalla ja joitain asioita laiminlyömällä. Suunta on ylöspäin 🙂

Kaupunginhallitus 14.12.2017 – lausunto valinnanvapauslaista ynnä muuta

2 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle laiksi
asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa

Valinnanvapaudesta on puhuttu jo kaksi vuotta. Joitakin muutoksia täytyi tehdä kesäisen perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta. Pääsimme lausumaan mielipiteemme uuteen versioon laista.

Pelkästään lain yleisperustelut ovat 74 sivua pitkät. Tämän vuoksi lakia voi kommentoida vain hyvin pintapuolisesti, kuten uutisissakin on tehty.

Joitain saamiani vaikutelmia:

Ensinnäkin julkisuuden yltiönegatiivinen kuva on ihmeellinen ja jopa vainoharhaisen laumakuvitelman oloinen. Esimerkki: kuinkahan moni suomalainen tietää, että perustuslakivaliokunta lausui kesällä, että valinnanvapauden lisääminen on ”erittäin merkityksellistä” yksilön perusoikeuksien toteutumiselle? Mediassa annettu kuva on kovin toinen. Laissa on paljon hyviä ajatuksia, joita lähdetään toteuttamaan, riippumatta miten sote-uudistuksen nyt käy.

Toiseksi, valinnanvapaus ja koko maakunnan toiminnan onnistuminen ei riipu niinkään tästä laista tai mistään muusta laista. Se riippuu siitä, miten hyvin maakunta osaa ”ajaa” valinnanvapautta ja järjestäjän rooliaan. Aivan samoin kuin millään lailla ei luoda hyvää koulua, sote-keskusta tai mitään organisaatiota. Laki antaa vain väljät puitteet, ja onnistuminen rakennetaan ruohonjuuritasolla.

Kolmanneksi, laissa on maakunnalle paljon ehtoja, joiden nojalla se voi rajata valinnanvapautta. Julkisuuden kauhukuvat ongelmista ovat minusta liioiteltuja. Lisäksi näiden ehtojen tulkinnasta käydään vielä paljon oikeutta. Kovin yleisiä muotoiluja löytyy.

 
3 – 5 Kaavoituspykälät

Kaavoitus etenee kolmessa hankkeessa. Hienoa, että paikkakunnalla tapahtuu!

 
6 Eräiden johtoryhmän jäsenten tehtäväkohtaisten palkkojen
tarkistaminen

Muutaman johtoryhmän työntekijän palkkaa korotettiin. Kaupunginjohtajalla oli minusta kestäviä perusteita näille, vaikka kaikkia emme korottaneetkaan niin paljon kuin hän esitti.

 
7 Lekatien uuden teollisuushallin vuokraaminen Jita Oy:lle

Jita vuokraa kokonaisuudessaan hallin, jonka toinen puolikas oli aiemmin toisella toimijalla. Hyvä asia, että kysyntää on.

 
10 Virtain kaupungin henkilökunnan työpaikka-aterioiden hinnat 

Verohallinto on korottanut ravintoedun hintaa 10 senttiä vuodelle 2018. Kaupungin työntekijöiden ruokailujen hinnat ja verotusarvot ovat määräytyneet verohallinnon linjausten mukaan. Siispä korotimme näitä.

 
11 Täyttölupa elinkeinotoimen yrityskoordinaattorille 

Elinkeinotoimeen satsataan jatkamalla määräaikaisen yrityskoordinaattorin paikkaa vuodella. Puolet työpanoksesta maksaa Tredu, jota pyritään hyödyntämään yritysten tarpeisiin mahdollisimman hyvin. Ammatillinen reformi on onnistuneesti toteutettuna valtava mahdollisuus kouluttaa juuri niitä aloja, joita tarvitaan, paikkakunnalla asuvista ihmisistä. Ammatillinen reformi on myös, kuten valinnanvapauslaki, vasta keino tehdä asioita uudella tavalla, todella hyvin ja tehokkaasti. Mutta onnistuminen tai epäonnistuminen ratkaistaan jokaisessa koulutuspaikassa paikan päällä.

 

14 § Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen 20.11.2017 § 405 päätöksestä koskien omistajaohjausta Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:lle

Koillis-Satakunnan Sähkön hallituksessa on viisi miestä. Hallintoneuvostossa on yksi nainen ja 14 miestä.

Kaupunginhallituksen päätöksestä antaa yhtiökokousedustajalle ohje esittää jatkokausia Pentti Tikkasen hallituspaikalle ja Vesa Haapamäen hallintoneuvoston puheenjohtajuudelle on tehty oikaisuvaatimus.

Hallitus ja hallintoneuvosto eivät ole tasa-arvolain mukaisessa tilassa, jossa kumpaakin sukupuolta on vähintään 40%. KHO:n olemassaolevista päätöksistä voi päätellä, että tila on korjattava, koska kuntien enemmistöomistamaa yhtiötä pidetään tasa-arvolain määräysten alaisena.

Minusta asiantilan korjaaminen on yhtiön asia, johon yhtiö ilmeisesti onkin ryhtymässä. Luontevaa olisi toimia kuten tällaisissa tilanteissa yleensä. Neuvottelemalla kaikkien osapuolten kanssa yhdessä, kenellä olisi minkä sukupuolen ehdokkaita, milloin tilanne saadaan kuntoon ja miten erovuoroisuudet järjestetään uudelleen siten, etteivät samoille paikkakunnille lukitu samat sukupuolet.

Nyt meidän päätöksestämme on tehty oikaisuvaatimus. On kyllä mielestäni väärä toimintatapa, että Virtain pitäisi yksin alkaa asiantilaa korjaamaan, vaikka meillä varmasti hyviä naisehdokkaitakin olisi.

Jos hallinto-oikeuteen edetään, sittenpä saadaan vastaus, sitähän varten juridiset tiet ovat. Tyylikkäämpää asioiden hoitamista olisi kyllä puhua yhdessä kuin yrittää pakottaa yhtä tahoa ratkaisuihin, jotka eivät edes riitä lailliseen tulokseen.

KHO on linjannut yhdessä aiemmassa päätöksessään, että jos kunnalla on alle puolet yhtiön omistuksesta ja vain yksi hallituspaikka, tasa-arvolakia ei yhden ainoan edustajan osalta tarvitse miettiä. Eli varmaankin myös voittaisimme oikeudessa.

No, hyvä asia on, että yhtiö alkaa hoitaa asiaa itse!

 

twilight-power-lines-evening-evening-sun-46169

Suomi 100 vuotta -puhe sankarihaudoilla 6.12.2017

sankarimuistomerkki

Hyvät kuulijat,

Koska olemme viettämässä Suomen 100-vuotispäivää nimenomaan Pirkanmaalla, on erityisen sopivaa mukailla Väinö Linnaa.

Mitä jos sanoisin teille, että:

Niin kuin hyvin tiedetään, on Jumala kaikkivaltias, kaikkitietävä ja kaukaa viisas. Niinpä hän oli jääkauden jäljiltä nostanut tähän sopivan kummun, jotta myöhemmin sotien vainajille on hyvä lepopaikka valmiina.

Joku saattaisi sanoa, että tuo ei ole totta. Joku saattaisi sanoa, että tuo on rienausta.

Joku saattaisi sanoa, että juuri noinhan Väinö Linna aloitti Tuntemattoman sotilaan. Ensimmäisenä asiana kirjassa kertoja toteaa, että Jumala poltti Ylämyllyn Paloaukean sitä varten, että ihmiset voisivat paremmin lähteä sotimaan.

Linnan tarkoitus lienee osoittaa, miten absurdia on minkään armeijan väittää olevansa sodassa jumala puolellaan, tai hakevan muuta ylempää oikeutusta sotaan – sota on aina ihmisten oma, suunnaton virhe. Sota ei ole kunniakasta, ylvästä, sota ei ole sankaritarina. Ase tanassa komeasti aukiota ylittävät sankarit ammutaan ensimmäisinä. Todelliset sotilaat piilottelevat puskissa yrittäen säilyä hengissä paikassa, johon historia on heidät heittänyt. Kylmissään, nälissään, väsyneenä, unettomana ja peloissaan. Sota on sattumanvaraista selviytymistaistelua.

Silti, vainajamme ja veteraanimme ovat tietysti sankareitamme. Tekojensa kautta. Olemme tässä, koska Sankarimme hoitivat asialliset hommat 1939-1945. Suuri kiitos siitä!

Sota ei ole dramaattinen toimintaelokuva, johon halutaan kunniarooliin mukaan. Eivät nämä miehet halunneet, että tulevat polvet haikailisivat sotia tai joutuisivat sotimalla ratkaisemaan maan tulevaisuutta. Eivät he halunneet sotaan mukaan. Kukaan ei ajatellut pääsevänsä tekemään sankarisuorituksia.

Ainoa asia, jonka vuoksi tapaamani veteraanit olisivat halunneet sotia muisteltavan, on siksi, ettei uusia tarvitsisi käydä. Edesmennyt sotaveteraanipresidenttimme kiteytti: Aseita ei tule koskaan antaa niille, jotka niitä haluavat.

Vaikka veteraanit ovat tänä päivänä meidän kunniavanhuksiamme, niin heidät lähetettiin sotaan nuorina, osa lähes lapsina. Meille tulee harhakäsitys, kun katsomme sotaveteraaneja linnan juhlissa tai kotimaisia elokuvia, joissa nelikymppiset esittävät sotilaita.

Tarkoitus oli saada itsenäisyyspäiväksi jokaiselle sankarihaudalle saman ikäinen henkilö, kuin haudassa makaa. Voi olla monelle järkytys, kun näemme, minkä ikäiset ihmiset seisovat hautojen reunoilla. Nuoret meidät silloin pelastivat, ovat pelastaneet monta kertaa muulloinkin, ja tulevat jatkossakin niin tekemään.

Hyvät virtolaiset,

Itsenäisyyspäivän viettoon liittyy perinteitä, joita joskus voisi vähän arvioidakin. Itsenäisyyspäivisin on monen vuoden ajan Yleisradio lähettänyt Tuntematon Sotilas -elokuvan. Sen oikean version, ajalta jolloin vielä oli mustavalkoista ja paatuneet sotakonkaritkin joka tilanteessa äänsivät sanat viimeiseen kirjaimeen asti kiitettävän selkeästi.

Jokin aika sitten uutisoitiin, että huomattava osa lapsista jopa luulee Suomen itsenäistyneen sotimalla toisessa maailmansodassa – ilmeisesti siksi, että Tuntematon Sotilas näytetään itsenäisyyspäivisin.

Meistä saattaa tuntua, että Suomi on ollut pitkään ja Suomen olemassaolo on itsestäänselvyys, mutta kun Suomi täyttää sata vuotta, asia on erityisen helppo testata prosenttilaskulla. Minäkin olen ollut olemassa yli 37% Suomen itsenäisyyden ajasta. Itsenäisyyden aika on siis lyhyt aika. Ja tästä ajasta sotaa on ollut noin 4%. Vertailun vuoksi Nokian kultakausi kesti noin 13% itsenäisyyden ajasta, nykyinen ehkä juuri loppumassa oleva taantuma 10%. Euroopan unioniin Suomi on kuulunut jo lähes 23% itsenäisyyden ajasta.

Maailman mittakaavassa Suomi on vieläkin uudenkarhea, mutta kansa ja suomalaisuus ovat olleet olemassa jo pidempään. Suomi ei syntynyt tyhjästä, vaan itsenäistyminen toimi välietappina matkalla. Ei ole sattumaa, että jo 1809 Venäjän valtaan joutuessaan Suomi sai autonomian – jotain oli selvästi olemassa jo tuolloin.

Voisimme vähitellen siirtyä kotimaasta puhuttaessa enemmän kulttuurin, tieteen, taiteen ja teknologian rintamalohkoille. Niilläkin meillä löytyy maanpuolustajia, nykyään ja ennen. Startup-sukupolven kärkinimi Supercell myytiin ulkomaille, mutta omistajat halusivat, että uusi omistaja maksaa veronsa Suomeen, koska he ovat saaneet Suomelta niin paljon.

Suomen kansallisen heräämisen 1800-luvun lopulla teki, jälleen, aikansa nuori taiteilijapolvi. He loivat pohjaa ajatukselle itsenäisestä Suomesta.

Suomi 100 -vuoteen täydellisesti sopien yhden merkittävimmän suomalaisuuden luojan, I.K.Inhan museotilat perustettiin Killinkoskelle. Pirkanmaa oli myös Akseli Gallen-Kallelalle polttoainetta suomalaisuuden ja Suomen luonnon määrittelemiseen kansalle. Käytännön ihmisinä ja realisteina itseään pitävät ihmiset varmasti tuolloin pitivät ajatusta Suomen itsenäisyydestä todellisuudesta ja realiteeteista irrallisena haihatteluna.

Mutta mahdottomilla asioilla on taipumus toteutua, kun olosuhteet muuttuvat. Tamperelainen sanonta on “Tuuri tehrään.” Yllättävältä onnenpotkulta näyttäviä asioita tapahtuu eniten niille, jotka tekevät päivästä toiseen työtä, vaikka sitten mahdottomalta näyttävän tavoitteen eteen. Näin on monen kertaa käynyt myös Suomelle.

Vaikka jälkeenpäin tuntuu selvältä, että Suomi aikoinaan itsenäistyi, tapahtuneella oli kolme ehtoa: Saksan piti hävitä ensimmäinen maailmansota, bolševikkien piti saada ja säilyttää valta Venäjällä ja valkoisten piti voittaa sisällissota Suomessa. Jos yksikin kohta näistä kolmesta olisi mennyt toisin, Suomen tarina olisi ollut toinen.

Historioitsijat ja poliitikot ovat luonnehtineet Suomea tapahtumattomien katastrofien maaksi tai sarjaksi onnenpotkuja – 100 vuotta yhtäjaksoista demokratiaa on Euroopassakin melkoinen saavutus. Mainittujen onnenpotkujen lisäksi uusia tarvittiin toisesta maailmansodasta ja kylmästä sodasta selviämiseen.

Hyvät 2010-luvun ihmiset,

Ehkä olemme äskettäin eläneet itsenäisyyden historian helpointa aikaa. Nokia kannatteli taloutta, EU oli vahva. Pienen on parempi olla joukossa kuin yksinään. Pieni on aina tiiviissä joukossa vapaampi ja itsenäisempi kuin yksinään.

Uudet uhat ovat hiipineet nykyaikaan. Hybridivaikuttamisen aikana ei ole enää selkeää syvän rauhan aikaa.

Ahvenanmaan tietoliikenneyhteyksiä alettiin häiritä syksyisen suursotaharjoituksen yhteydessä. Häirintä on jäänyt pysyväksi. Saa nähdä, joutuuko Ahvenanmaa totuttelemaan jatkuviin palvelunestohyökkäyksiin. Mitkä tässä ovat jonkun tavoitteet, ehkä historia kertoo aikanaan.

Naispoliitikkojen some-kommentteihin kohdistuu laumoittain huonohkolla suomella kirjoitettuja, usein ahdistavan sävyisiä kommentteja, aina kun länsimaisia arvoja puolustetaan, oli kyse vähemmistöjen oikeuksista tai liittymisestä Natoon.

Yhteiskunnallinen vakaus ja eheys ovat ainoa keinomme. Niitä meidän on varjeltava. Meidän on pystyttävä keskustelemaan keskenämme niin, että pyrimme ymmärtämään toista osapuolta. Niin kauan kuin olemme yhtä, suomalaiset tahtovat puolustaa maataan. Siitä oli kyse talvisodassakin.

Yhtenäisyys on tärkeää myös, koska hybridivaikuttamisen aikana jokainen suomalainen on maanpuolustaja. Mikään ei olisi vahingollisempaa, kuin että alkaisimme riidellä ja epäillä maatamme. Että alkaisimme levittää epäluuloa esimerkiksi poliisiin, mediaan, virkamiehiin, vallanpitäjiin, tutkijoihin ja tiedemiehiin. Sitä hybridivaikuttamisella koko ajan eräät tahot yrittävät. Tarvitsee mennä vain Twitteriin katsomaan valeprofiilien määrää ja organisoitunutta toimintaa.

Suuria välineitämme yhtenäisyyteen ovat peruskoulu, koulutuksen ja tieteen arvostaminen ja yleinen asevelvollisuus. Kaikki ratkaisut eivät kuitenkaan löydy menneestä. Joudumme varmasti keksimään asioita uusiksi. Katsomaan luottavaisena muuttuvaan tulevaisuuteen ja tarttumalla ripeästi avautuviin vaihtoehtoihin. Niin on Suomi monta kertaa tehnyt maailman muuttuessa, ja sillä on tähänkin selvitty.

Kansallistunteesta on uskallettava puhua. Suomen lippua on uskallettava käyttää. Leijona-korua on voitava kantaa jokaisen, ihonväriin tai mihinkään katsomukseen katsomatta. Jos annamme näiden symbolien omistajuuden ja määrittelyn jollekin muulle kuin kaikille, niitä eivät tavalliset ihmiset kohta kehtaa käyttää.

Koska olemme Pirkanmaalla, yhtenäisyytemme vuoksi lainaan vielä Nobel-kirjailijaamme F.E. Sillanpäätä: ”Älkää ujostelko tunnustaa rakastavanne tätä maata ja pitävänne arvossa sen kansaa. Ne ovat puhtaita ja arvokkaita tunteita eivätkä ne vaadi teitä vihaamaan eikä vieromaan toisten maita ja kansoja”.

Itsenäisyys on iloinen asia. Raskaiden kirjailijasitaattien jälkeen haluan päättää Tapio Suomisen talvisiin sanoihin: Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoroni budjettivaltuustossa

Arvoisat valtuutetut,

nousukausi näyttää viimein alkaneen. Yhteisöverotuotot ovat koko Suomessa nousseet 26 prosenttia edellisestä tilastointivuodesta, yhteisöveroprosentin laskusta huolimatta.

Kaikki ei selity Supercellin asioilla, vaan ilmeisesti verokertymä voi kasvaa veroprosenttia laskemallakin. Ehkä tulosta kannattaa näyttää Suomessa. Tai sitten kasvu on hyvinkin vahvaa.

Kertaluontoiset erät ja kirjaukset purkamisista vetävät ensi vuoden talousarvion alijäämäiseksi, kuten myös todennäköisesti tämän vuoden tilinpäätöksen. Syyt tietäen ratkaisu pitää veroprosentit ennallaan on perusteltu.

Maakuntauudistus toteutuessaan muuttaa kunnan tulo- ja menopohjat tavoilla, joita emme vielä täysin tiedä.

Muutama asia kuitenkin pysyy. Viime vuosina tuloveropohja on Virroilla rapautunut lähes kolmen prosentin vuosivauhtia. Kun vielä Suomen mittakaavassa paikkakunnan ansiotaso on alhainen ja vähennykset monista syistä ovat suuret, tuloveron korottaminenkaan ei tehos yhtä paljon kuin monissa muissa kunnissa.

Nämä faktat eivät muutu, vaikka maakunta veisi siivun veroista. Ne muuttuvat, jos työllisyys nousee tai työn tuottavuus nousee.

Virroilla asuvien työllisten määrä on suurin haasteemme. Työllisten määrä on työttömyysprosenttiakin tärkeämpi mittari kaikkien ratkaisujen merkittävyydelle.

Kun nousukausi näyttää alkaneen, kaikin mahdollisin tavoin on myös huolehdittava, että työvoiman saatavuus ei olisi pullonkaula nousulle.

Toivottavasti työllisten määrä saadaan riittävän hyvälle uralle. Muutoin tuloverot käyvät ennen pitkää tehottomiksi, mikä johtaisi pohtimaan muita ratkaisuja budjetin pitämiseen linjassa.

Elinkeino-ohjelmassa ja strategian luonnoksissa on oikeansuuntaisia ajatuksia.

Pitkällä aikavälillä näen tulevaisuutemme hyvänä. Olemme korkean teknologian yhteiskunta. Asutamme viileää, viljelyskelpoista, puhdasvetistä, harvaan asuttua aluetta, keskellä uusiutuvia luonnonvaroja.

Vähänkään pidemmälle katsoen – ajassa tai maantieteellisesti – meillä on mahdollisuuksia, joita emme vielä näe. Meillä on tulevaisuus ja toivo!

Virrat_-_beach_2

Kaupunginvaltuusto 15.11.2017 – Kouluhanke otti askeleen, vihdoin!

Uuden yhtenäiskoulun toteutusmuodon valinta

Koulun rakentaminen otti lopulta ison askeleen. Urakkamuodoksi päätettiin KVR ja rakennuttajakonsulttia lähdetään hakemaan. Tämä ei sinänsä ollut suuri yllätys, Parkanossakin samanlaisten sisäilmaongelmien jälkeen rakennetaan KVR:llä. Olen kuullut, että Ähtärissäkin sama muoto on vahvoilla suunnitelmissa, vaikka en ole seurannut, onko päätöksiä tehty vielä.

Lueskelin urakkamuotojen vahvuuksista ja heikkouksista tehtyjä tutkimuksia referoivia diplomitöitä ennen valtuuston kokousta. KVR-urakassa on selkeitä meidän tilanteeseemme tärkeitä etuja. Siinä on myös tyypillisiä heikkouksia, mutta ennalta tunnettu riski ei minusta enää ole varsinainen riski, jos siihen vastataan toimenpiteillä. Sitten se on enemmänkin huomioitava reunaehto.

Itse lähden siitä, että luotan tutkimustietoon ennen kaikkea muuta. Asioihin voi itse perehtyä esim. tästä työstä, s.50-58. KVR:ää vastaavan urakointimuodon on USA:ssa todettu eräässäkin tutkimuksessa tuottavan kokonaisurakkaan verrattuna keskimäärin

-12% parannuksen rakentamisen nopeudessa

-30% nopeamman hankkeen läpiviennin

-13% matalammat yksikköhinnat

-varmemman aikataulussa pysymisen, suuremman todennäköisyyden pysyä budjetissa ja suuremman todennäköisyyden saavuttaa määritelty laatutaso.

KVR-muodossa on oikeastaan vain kaksi merkittävää heikkoutta koulun kannalta. Tarjoaminen on työlästä, joten firmojen ei kannata tarjota, mutta tämä hoidetaan maksamalla muutamalle ei-voittaneellekin mitalisijasta tarjouspalkkio. Pääheikkous on se, että kilpailutuksen kriteerien ja esisuunnitelmien on oltava todella hyvät, koska suunnitelmien muuttaminen jälkikäteen ei helposti onnistu.

Ei olisi rehellistä väittää, että on jokin urakkamuoto, joka ratkaisee kaikki haasteemme, ja jossa olisi vain positiivisia puolia. Politiikka on arvovalintoja.

Minulle tärkein peruste on muodon oletettava nopeus. Oppilaita ja opettajia on väistötiloissa ja väistötiloiksi saneeratulla Rantatiellä koko ajan. Miten monta vuotta näin voidaan jatkaa? Minusta tämä on tärkein valintaperuste. Olen kuullut, että erilaisia vetoomuksiakin oirekartoituksista ja väistöparakeista on tulossa jälleen.

Jos kaikki menee putkeen (mikä on aina Jos), ei ole mahdotonta, että uusi koulu olisi käytössä syksyllä 2020. Jaetulla urakalla tämä ei todennäköisesti olisi mahdollista. Projektinjohtourakalla tämän pitäisi teoriassa olla mahdollista, mutta hetken aikaa seurattuani  Virtain päätöksentekoa en usko, että meillä on kykyä tarvittavaan nopeuteen.

Ainakaan jos haluamme sotkeutua kaikkeen mielipiteinemme siihen malliin kuin nykyisin. Mielipiteitä näin suuren asian ympärillä on niin monia, että jokaisen kompromissin hakeminen olisi hidasta, hanke venyisi ja joka kerta joku joutuisi pettymään.

Allianssista vielä: sen pitäisi olla nopein muoto, mutta ei ole missään sanottu, että saisimme niin kokeneen allianssin, ettei opetteluun menisi aikaa. Lisäksi allianssissa voisi olla vaikeinta saada todellista kilpailutilannetta.

No, seuraavaksi on sitten saatava paperille erittäin selkeät ja mitattavat toiminnalliset vaatimukset sekä rakentamisen tekniset vaatimukset. Eli mitä koululta halutaan ja mitä haluamme rakenteista.

Tämä ei tule olemaan helppo ja nopea asia, mutta selviämme siitä kyllä, kunhan saamme asiaa tehneet ihmiset avuksi. Tämä on KVR-urakan suuri ja vaativa rypistys, mutta sen jälkeen, ja neuvottelumenettelykierrosten jälkeen osamme on ohi ja rakentaminen voi vihdoin alkaa.

Seuraava vaihe on mielenkiintoisin ja vaativin, joten lähden innolla sitä kohti 🙂 Vuodesta 2020 on vielä toivoa!

Blueprint Ruler Architecture Architectural