Kaupunginhallitus 6.11. ja 9.11. – esityksiä koulun toteutusmuodosta, veroprosenteista ym.

metsä

Isoja asioita esitetään valtuustolle. Kahta asiaa puitiin vielä torstain jatkokokouksessa. Pahoittelen raskasta tekstiä, mutta asiat ovat aika monipiirteisiä 🙂

2 Vuoden 2018 tuloveroprosentti

Kansantalous on lähtenyt loivaan kasvuun. Virtain taloudessa ei ole juuri nyt suuria paineita, lähinnä yhteisöverotuottojen hyvän kasvun vuoksi.

Esitetään, että tuloveroprosentti pidetään nykyisenä 20,75%. Tuloveroprosenttia on korotettu jatkuvasti viime vuosina. Näin on tehty useimmissa Suomen kunnissa.

Virroilla alkaa tulla tällä menolla naru vetävän käteen, sillä tuloveropohja on rapautunut noin kolmen prosentin vuosivauhtia työllisten määrän vähentyessä. Kaikkein paras vaihtoehto olisi saada työpaikkoja ja työllisiä lisää. Sehän elinkeino-ohjelman tavoite onkin.

 

3 Vuoden 2018 kiinteistöveroprosentti

Edellisessä kohdassa mainituista syistä korotuspaineita ei ole täälläkään. Esitetään, että kiinteistöveroprosentit pidetään nykyisinä.

 

4 Vuoden 2018 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2019-2020

Strategiatyön valmistelu on alkanut syksyllä budjettityön jälkeen. Tämän vuoksi budjettiehdotuksessa ei maanantaina vielä kaikilla osastoilla kovin hyvin näkynyt strategian toimeenpano.

Pitkän puimisen jälkeen päätettiin keskeyttää asian käsittely ja jatkaa torstaina. Siihen mennessä ehdotusta paranneltiin lautakunnissa ja virkamiesvoimin. Ehdotukseen lisättiin vielä lisäkaneetti, että keväällä strategian valmistuttua tarkistetaan budjetin tekstiosat.

 

5 Uuden yhtenäiskoulun toteutusmuodon valinta

Koulurakennuksen toteuttamismuoto pitäisi päättää. Asiaan perehtymiseen on käytetty kaksi, kohta kolme kuukautta, jotka tietysti viivyttivät koulun valmistumista. Mutta suunnittelussa, myöskään kilpailuttamisessa, hutkiminen ei kannata.

Valmistelussa loppusuoralla olivat rakentaminen kokonaisvastuu-urakkana eli ns. KVR-urakkana ja rakentaminen allianssimallilla, joka on tuttu mm. Tampereen viime vuosien valmistuneista ja meneillään olevista isoista hankkeista (Rantatunneli, Raitiotie, Kansi ja areena). Muista malleista esiteltiin seminaareissa myös kokonaisurakkaa, jaettua urakkaa ja projektinjohtourakkaa.

urakkamuodot

 

Esittelijöiden ehdotus oli, että rakennetaan koulu KVR-urakkana (Kuvassa nimellä SR-urakka). Se tarkoittaa, että ensin palkkaamme asiantuntijan, joka laatii kanssamme kilpailutuksen koulusta. Koulu kilpailutetaan suunnittelun ja toteutuksen sisältävänä kokonaisvastuu-urakkana. Eri tarjoajat esittävät siis omat suunnitelmansa siitä, millaisella rakennuksella määrittelemämme toiminnalliset tavoitteet parhaiten saavutetaan. Näistä valitaan yksi, ja tarjoaja rakentaa sen.

Pitkän keskustelun jälkeen jätettiin tämäkin asia kesken, hankittiin lisätietoja ja jatkettiin torstaina. KVR päätettiin ehdotukseksi valtuustolle. Se on mielestäni oikea valinta. Miksi näin:

  1. Jaettu urakka ja kokonaisurakka ovat hitaampia. Minusta on ehdottoman tärkeää saada koulu mahdollisimman nopeasti käyttöön.
  2. Allianssista pidän ideana todella paljon, mutta on epävarmaa, saadaanko hyviä tarjoajia ja kunnon kilpailua. Olemme syrjässä ja allianssihankkeeksi pieni. Lisäksi allianssin hyödyt tulevat esille monimutkaisissa ja erityisistä syistä vastuunjakoa kokonaisuudesta vaativissa kohteissa. Koulu ei ole tällainen. Prosessi vaatisi myös opettelua ja voisi olla hitaampi kuin ennustettaisiin.
  3. Projektinjohtourakassa (kuvassa PJU) tilaajan sopimusvastuulla on asioita, jotka KVR:ssä kuuluvat tarjoajan vastuulle. Kun tilaajan tarpeet on saatu kilpailutukseen listattua, on sitä parempi ja nopeampi, mitä vähemmän päätöksiä on kaupungin organisaation varassa ja vastuussa.

 

Majanen teki esityksen, että rakennettaisiin projektinjohtourakalla. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi ja KVR tuli hallituksen ehdotukseksi valtuustolle.

Muutkin mallit varmasti koulun saisivat pystyyn, kouluhan ei ole rakennusurakkana mikään ainutlaatuinen tai erityisen hankala rakennus.

KVR-urakan etuja ovat mm.

1. Todistettavasti edulliseen hintaan toteutuneet KVR-hankkeet leveysasteillamme ja tässä hankekoossa, myös nimenomaan koulurakennuksissa.

2. KVR on nopea, ja meidän tilanteessamme ehkä vielä tavallistakin nopeampi.

Etukäteissuunnittelua on näet tehty varsin pitkälle, joten uskoisin, että ripeällä toiminnalla pääsemme varsinaiseen KVR-urakan kilpailutukseen viimeistään ennen kesää. Siihen mennessä uskon myös, että pystymme saamaan hyvän hankesuunnitelman ja niin selvät ajatuksemme laatutekijöistä, että kilpailutuksen tulos on hyvä.

Hankkeen nopeus on nyt henkilökohtaisesti minulle tärkeimpiä argumentteja. Koulun käyttöönottoa on suunniteltu syksylle 2021, mutta jos kaikki menee putkeen, 2020 on nopeimmilla malleilla mahdollinen.

3. KVR-urakka vaatii varsin vähän päätöksiä päättäjiltä, joten ei tarvitse odottaa kunnallisen päätöksenteon hidasteita.

KVR-mallin yhtenä suurimpana heikkoutena pidetään sitä, että urakkakilpailun voitto ratkeaa usein hinnalla ja halvimpaan hintaan tarjoaja pääsee tinkimällä laadusta joka kohdassa minimitasoon. Ainakin minulla on kyllä ajatuksia, miten tämä vältetään. Useita laatutekijöitä on listattu jo viime keväänä yhtenäiskoulun toiminnallisen työryhmän paperissa. Näitä täytyy vielä täydentää ja sitten laatia hyvä kilpailutus.

 

20 Ostotarjous määräalasta, kiinteistö Ojala 936-409-89-2

Esitämme valtuustolle, että kaupunki ostaa otsikon metsäkiinteistön, joka on ollut julkisessakin myynnissä. Metsäalue rajoittuu kaupungin maahan Ahjolan teollisuusalueen reunassa. Varainsiirtoveroineen rahaa tarvitaan 270000 e.

Olin aluksi tämän metsän ostamista vastaan. Alueesta vain pieni osa on alavaa ja lähellä Ahjolan aluetta, niin että voisi kuvitella sille teollisuusaluekäyttöä. Puustossa on paljon tukkia ja puuston arvo on melko korkea, mutta mielestäni julkisen sektorin tehtävä ei ole kerätä ihmisten verovaroja harjoittaakseen metsätaloutta. Yksityiset yrittäjät hoitavat metsätalouden varmasti paremmin. Julkinen sektori sekaantuu aivan liian moneen asiaan ja sekoittaa taloutta jo nykyisinkin.

Kävin kuitenkin ko. metsässä viikko sitten. Täytyy sanoa, että enpä ole keskustaajaman läheltä löytänyt yhtä hienoa vanhaa metsää. Kengänpohjassakin tuntui jopa erikoiselta vanhan metsän pehmeä pohja. Kuntalaisten ulkoilu- ja virkistysalueena (metsässä näkyy selkeä jaloin kulkeminen) tämä on minusta arvokas alue. Tällaisen luonnon säilyttämisellä jälkipolville on myös arvo.

Minusta metsä voitaisiin ostaa, säilyttää virkistysalueena ja käsitellä sitä metsänhoidollisesti menetelmillä, jotka säilyttävät metsäisyyden. Niinkin siitä olisi myös hakkuutuloja jokin määrä saatavissa heti ja parinkymmenen vuoden päästä lisää.

Jos alueella on jotain METSO-ohjelmaan sopivaa suojeltavaa, niin näiden paikkojen suojeleminenkin tulisi mielestäni kyseeseen.

Lisäksi, jos kaupungit rahat joskus näyttävät loppuvan, pitää muistaa, että kaupungilla on myös muita metsiä. Näihin täytyy tutustua paremmin, mutta en usko, että tämänlaisia arvoja kuntalaisille on kaikilla muilla metsäomistuksilla. Näitä muita voitaisiin tarpeen vaatiessa mieluummin myydä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s