Tarkistin oikein lakimieheltä, että kaupungin työntekijänä voi ottaa tähän poliittiseen keskusteluun osaa tässä määrin.
Yhtenäiskoulu ei minua työni puolesta kauheasti koske. Työnkuvani on se, että olen hoitanut lukion fysiikan ja kemian opetuksen siitä lähtien, kun Pasi Jartti jäi eläkkeelle 2010.
Tämän lisäksi teen työvuorolistoja, lukujärjestyksiä ja muita hallintorutiineja lukiossa ja yläkoulussa. Yläkoulun ja lukion henkilöstöhallinto ja päätöksenteko on rehtori Rouniolalla. Olen yhtenäiskouluasian suhteen siis käytännössä lukion riviopettaja.
Joten jos luulit, että minulla on intressejä asian suhteen, olet oikeassa. Kaksi kappaletta ja iältään 7 ja 3 vuotta.
Maanantaina 20.3. valtuustolle on menossa viisas päätösehdotus koulurakennuksen rakentamisesta E-9-luokkalaisille. Ehdotuksen voi lukea tästä. Varsinainen valtuustolle menevä ehdotus on tuoreimpana asiana aina alimpana tekstissä.
Rantatien tähän mennessä valmistuneissa tutkimuksissa ei löytynyt merkittäviä uusia kosteusriskejä. Polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksien vaikutusten asiantuntija-arviota ei ole.
Paikallislehdessä kirjoituksessa ”painakaa vähän jarrua tähän koulukampus -intoon” jo ehdittiin siirtyä vastustuslinjalle, jonka mukaan Rantatie pitäisi säästää alakoulukäyttöön.
Toivon, ettei tällaista ajattelua esiinny tämän enempää. Nyt kun maanantaina asiasta pitäisi päättää.
Kyseisen tekstin vuoksi lähdin kirjoittamaan. Ja juuri tällaisen ajattelun vuoksi lähdin ehdolle. Rantatien säilyttämistä alakoulukäytössä saattaa ehdottaa, jos
1. ei ole ollut toiminnallisen työryhmän mukana perehtymässä siihen, mitä kouluissa tehdään ja miten ne toimivat, ja
2. ei näe kokonaisuuden tärkeimpiä asioita, koko kaupungin kannalta. Enkä tarkoita vain markkinointimielessä.
Selitän nyt lyhyesti pääpointit, miksi on edelleen ainoa järkevä ratkaisu rakentaa uusi koulu kaikille E-9-ikäluokille (ja mahdollisesti säästää Rantatien koulu johonkin muuhun kuin koulukäyttöön).
1. Rekrytointi Virroille tarvitsee päätoimiset opettajien työnkuvat. Ilman niitä emme saa hyviä opettajia. Siksi on pakko siirtyä hallinnollisesti ja työnkuvallisesti yhtenäiskouluun.
Tärkein asia koulujen tason ylläpitämiseksi tulevaisuudessa on saada rekrytoitua hyviä opettajia. Opettajien saatavuus ei ole niin vaikeaa kuin lääkärien, mutta tilanne on tämä: Jos samanlainen työnkuva on tarjolla Tampereella vuoden määräaikaisena tai Virroilla vakituisena virkana, Tampereelle voi silti olla kymmenen kertaa enemmän hakijoita.
Lisäksi, sitten kun soittaa hakijoille, vähintään puolet on mieluummin menossa toiseen työhön isompaan kaupunkiin. Todellinen valinnanvara ei usein ole suuri.
Joidenkin aineiden opettajia emme tänne saa, jos työnkuvat käyvät ikäluokkien pienetessä sivutoimisiksi. Vaikein tilanne tulee olemaan taito- ja taideaineiden aineenopettajilla. Ilman yhtenäiskoulua on turha kuvitella, että meillä olisi kohta päteviä käsityönopettajia. Ja se on huono asia. Kaikki oppilaat eivät ole teoreettisesti suuntautuneita.
Lisäksi yksi hakija virkaan ei riitä. Tarvitsisimme mahdollisimman ison määrän hakijoita, jotta jokaiseen virkaan voi valita hyvän työntekijän.
Suurin koulun käsissä oleva tekijä lapsen koulumenestykselle on opettaja. Tästä on tutkimustietoa vaikka kuinka paljon. Parhaat opettajat saavat lukuvuoden aikana oppilaansa edistymään 1,5 kertaa keskitason opettajan verran. Lisään linkin, kun löydän lähteen, oli kiire kirjoittaa, niin että ehtinyt etsiä.
Meidän on pakko olla houkutteleva työpaikka. On erittäin huono asia, jos joudumme lähitulevaisuudessa valitsemaan ainoan hakijan, johon emme ole tyytyväisiä.
Lisäksi, nuorilla ihmisillä on usein myös puoliso, jolle pitäisi lähialueelta löytyä töitä, jotta voisi kuvitella tänne muuttavansa. Opettajilla puoliso on aika usein toinen opettaja. Yhtenäiskoulu mahdollistaa merkittävästi enemmän liikkumavaraa tuntien löytymiseen.
2. Jotta kohdan 1 yhtenäiskoulu toimisi kunnolla yhteisönä, sen on oltava saman katon alla.
Joidenkin mielestä on toiminnallisesti sama, vaikka oltaisiin kahdessa eri rakennuksessa. Ei ole. Seinillä on hirveän paljon väliä. Kaikki vähänkään johtamiseen tai työyhteisöihin perehtyneet tietävät sen. Seinät määrittävät, ketkä ihmiset kohtaavat työpäivän aikana, missä kohtaavat ja milloin kohtaavat.
Asia on hyvin nähty lukion ja Tredun tapauksessa. Jonkinlaista yhteistyötä ajettiin kuin käärmettä pyssyyn vuosikausia työryhmissä, mutta niin kauan kuin oltiin kahdella mäellä, todellisuus jäi lähinnä keksimällä keksittyjen pikkujuttujen järjestelyksi. Olen itse ollut näissä ryhmissä niin omaa työtään saa haukkua 😀
Nyt kun väistötilojen vuoksi lukio ja Tredu ovat samassa paikassa, on tapahtunut vaikka mitä. Kaksoistutkintoon on tänä keväänä hakijoita sen verran kuin ennen vanhaan viidessä vuodessa yhteensä. Opettajien yhteiskäytön suunnittelu on pidemmällä kuin koskaan. Ja kaikki tämä spontaanisti oppilaitosten sisältä. Eräs kaupungin virkamies totesi syksyllä yhteistyösuunnitelmistamme, että ”päättäjät hihkuvat riemusta, kun te teette näitä ihan oma-aloitteisesti”.
Näin käy, kun ihmiset kohtaavat ja spontaanisti juttelevat ongelmistaan ja ideoistaan ja hakevat niihin ratkaisuja. Ja vain näin syntyy yksi yhteisö, joka toimii yhteen suuntaan. On lähes mahdoton tällaista ylhäältä yhtä toimivasti käskeä eri tiloissa oleville ihmisille. Monet hyvät asiat syntyvät ruohonjuuritasolta itsestään, niitä ei voi ylhäältä päin kukaan keksiä kaikkia.
Seinillä siis vain on väliä. Ja nyt on historiallinen hetki tehdä paras ratkaisu tai tehdä jotain ihan muuta. Tämä tilaisuus ei toistu.
3. Tilojen, varsinkin erikoisluokkien käyttöaste nousee yhtenäiskoulussa.
Pelkässä yläkoulussa tulevilla tuntimäärillä moni erikoisluokka olisi merkittävällä vajaakäytöllä. Tämän on yksi pääsyy, jonka vuoksi yhden rakennuksen ratkaisu ei ole oleellisesti kalliimpi. Minulla, toisin kuin paikallislehden kirjoittajalla ei ole syytä epäillä uusimpia laskelmia. Tuolta sen pitäisikin näyttää arkijärjen mukaan.
4. Hintaero on niin pieni, että markkinointivaikutus voittaa sen.
Lopulta laskelmissa päädyttiin siihen, että vaihtoehtojen hintaero on vain 0,9-3,4 miljoonaa, joka on naurettavan pieni ero. Eikä tässä ole edes huomioitu, että uusi on uusi ja mm. energiatehokkaampi. Linkki, sivu 58:
http://virrat.fi/files/3314/8852/1376/YHTENISKOULUKAMPUSTYRYHMN_LOPPURAPORTTI_28.2.2017.pdf
Mietitäänpäs nyt ihan oikeasti, mitä tarkoittaa
a) jos tuossa Opintiellä olisi kaikille oppilaille E-9 uusi koulu, tai
b) vain uusi yläkoulu ja sitten alakoulu vanhassa rakennuksessa.
Olen juuri viikko sitten kirjoittanut, että uusien ihmisten houkuttelemiseksi kaupungin etusivulla pitäisi pystyä esittämään asiat, jotka ovat meillä erityisen hienosti. Kuten Koivurinteen päiväkoti.
On ihan valtava ero, voidaanko näyttää, että tässä meillä on E-9 uusi koulu, vai eikö voida näyttää.
On harhaa kuvitella, että miljoona tai pari voitaisiin säästää johonkin muuhun jättämällä Rantatie ennalleen. Ne rahat menetetään ennen pitkää, kun ei ole samanlaista markkinointivalttia.
Olisi poliitikolle helppo ratkaisu unohtaa tämä. Millään budjetin rivillä ei koskaan lue ”-200000.00 asioista, joita valtuusto ei uskaltanut tehdä vuonna 2017” tai ”-300000.00 ihmisistä, jotka eivät päättäneet tulla tänne”. Mutta viivan alla nämä näkyvät. Kaiken muun pienemmyytenä.
Lopuksi
Valtuuston listalla on myös hallihanke Nicewood oy:lle Kitusenkulmaan. Linkki tässä. Yritys halusi toimitilat, joihin oli vaihtoehtoina pressuhalli tai komeampi, ilmeisesti puuta rakenteissa sisältävä halli. Yritykselle olisi kelvannut kumpi tahansa vaihtehto.
Päätösehdotus on, että valtuusto on valmis valitsemaan paremman, laadukkaamman näköisen hallin paikkakunnan imagon ja pitkän aikavälin kestävyyden perusteella, ja maksamaan tästä 400000 ylimääräistä. Yritys ei siis tätä näytä vaativan, vaan kaupunki markkinointimielessä itse.
Jos Virtain kaupunki on valmis satsaamaan markkinoinnin ja tulevaisuuteen katsomisen vuoksi 400000 paremman näköiseen vanerivarastoon, olisi aikamoista, jos ei ymmärrettäisi satsata miljoonaa tai paria paremman näköiseen, toimivampaan peruskouluun.
Valtuuston kokous on 20.3. klo 18 Marttisen Vanhassa pappilassa. Valtuuston kokoukset ovat julkisia. Ainakin itse ajattelin lähteä katsomaan, kuka siellä mitäkin sanoo 🙂
Teemu Kontoniemi 