Suomi 100 vuotta -puhe sankarihaudoilla 6.12.2017

sankarimuistomerkki

Hyvät kuulijat,

Koska olemme viettämässä Suomen 100-vuotispäivää nimenomaan Pirkanmaalla, on erityisen sopivaa mukailla Väinö Linnaa.

Mitä jos sanoisin teille, että:

Niin kuin hyvin tiedetään, on Jumala kaikkivaltias, kaikkitietävä ja kaukaa viisas. Niinpä hän oli jääkauden jäljiltä nostanut tähän sopivan kummun, jotta myöhemmin sotien vainajille on hyvä lepopaikka valmiina.

Joku saattaisi sanoa, että tuo ei ole totta. Joku saattaisi sanoa, että tuo on rienausta.

Joku saattaisi sanoa, että juuri noinhan Väinö Linna aloitti Tuntemattoman sotilaan. Ensimmäisenä asiana kirjassa kertoja toteaa, että Jumala poltti Ylämyllyn Paloaukean sitä varten, että ihmiset voisivat paremmin lähteä sotimaan.

Linnan tarkoitus lienee osoittaa, miten absurdia on minkään armeijan väittää olevansa sodassa jumala puolellaan, tai hakevan muuta ylempää oikeutusta sotaan – sota on aina ihmisten oma, suunnaton virhe. Sota ei ole kunniakasta, ylvästä, sota ei ole sankaritarina. Ase tanassa komeasti aukiota ylittävät sankarit ammutaan ensimmäisinä. Todelliset sotilaat piilottelevat puskissa yrittäen säilyä hengissä paikassa, johon historia on heidät heittänyt. Kylmissään, nälissään, väsyneenä, unettomana ja peloissaan. Sota on sattumanvaraista selviytymistaistelua.

Silti, vainajamme ja veteraanimme ovat tietysti sankareitamme. Tekojensa kautta. Olemme tässä, koska Sankarimme hoitivat asialliset hommat 1939-1945. Suuri kiitos siitä!

Sota ei ole dramaattinen toimintaelokuva, johon halutaan kunniarooliin mukaan. Eivät nämä miehet halunneet, että tulevat polvet haikailisivat sotia tai joutuisivat sotimalla ratkaisemaan maan tulevaisuutta. Eivät he halunneet sotaan mukaan. Kukaan ei ajatellut pääsevänsä tekemään sankarisuorituksia.

Ainoa asia, jonka vuoksi tapaamani veteraanit olisivat halunneet sotia muisteltavan, on siksi, ettei uusia tarvitsisi käydä. Edesmennyt sotaveteraanipresidenttimme kiteytti: Aseita ei tule koskaan antaa niille, jotka niitä haluavat.

Vaikka veteraanit ovat tänä päivänä meidän kunniavanhuksiamme, niin heidät lähetettiin sotaan nuorina, osa lähes lapsina. Meille tulee harhakäsitys, kun katsomme sotaveteraaneja linnan juhlissa tai kotimaisia elokuvia, joissa nelikymppiset esittävät sotilaita.

Tarkoitus oli saada itsenäisyyspäiväksi jokaiselle sankarihaudalle saman ikäinen henkilö, kuin haudassa makaa. Voi olla monelle järkytys, kun näemme, minkä ikäiset ihmiset seisovat hautojen reunoilla. Nuoret meidät silloin pelastivat, ovat pelastaneet monta kertaa muulloinkin, ja tulevat jatkossakin niin tekemään.

Hyvät virtolaiset,

Itsenäisyyspäivän viettoon liittyy perinteitä, joita joskus voisi vähän arvioidakin. Itsenäisyyspäivisin on monen vuoden ajan Yleisradio lähettänyt Tuntematon Sotilas -elokuvan. Sen oikean version, ajalta jolloin vielä oli mustavalkoista ja paatuneet sotakonkaritkin joka tilanteessa äänsivät sanat viimeiseen kirjaimeen asti kiitettävän selkeästi.

Jokin aika sitten uutisoitiin, että huomattava osa lapsista jopa luulee Suomen itsenäistyneen sotimalla toisessa maailmansodassa – ilmeisesti siksi, että Tuntematon Sotilas näytetään itsenäisyyspäivisin.

Meistä saattaa tuntua, että Suomi on ollut pitkään ja Suomen olemassaolo on itsestäänselvyys, mutta kun Suomi täyttää sata vuotta, asia on erityisen helppo testata prosenttilaskulla. Minäkin olen ollut olemassa yli 37% Suomen itsenäisyyden ajasta. Itsenäisyyden aika on siis lyhyt aika. Ja tästä ajasta sotaa on ollut noin 4%. Vertailun vuoksi Nokian kultakausi kesti noin 13% itsenäisyyden ajasta, nykyinen ehkä juuri loppumassa oleva taantuma 10%. Euroopan unioniin Suomi on kuulunut jo lähes 23% itsenäisyyden ajasta.

Maailman mittakaavassa Suomi on vieläkin uudenkarhea, mutta kansa ja suomalaisuus ovat olleet olemassa jo pidempään. Suomi ei syntynyt tyhjästä, vaan itsenäistyminen toimi välietappina matkalla. Ei ole sattumaa, että jo 1809 Venäjän valtaan joutuessaan Suomi sai autonomian – jotain oli selvästi olemassa jo tuolloin.

Voisimme vähitellen siirtyä kotimaasta puhuttaessa enemmän kulttuurin, tieteen, taiteen ja teknologian rintamalohkoille. Niilläkin meillä löytyy maanpuolustajia, nykyään ja ennen. Startup-sukupolven kärkinimi Supercell myytiin ulkomaille, mutta omistajat halusivat, että uusi omistaja maksaa veronsa Suomeen, koska he ovat saaneet Suomelta niin paljon.

Suomen kansallisen heräämisen 1800-luvun lopulla teki, jälleen, aikansa nuori taiteilijapolvi. He loivat pohjaa ajatukselle itsenäisestä Suomesta.

Suomi 100 -vuoteen täydellisesti sopien yhden merkittävimmän suomalaisuuden luojan, I.K.Inhan museotilat perustettiin Killinkoskelle. Pirkanmaa oli myös Akseli Gallen-Kallelalle polttoainetta suomalaisuuden ja Suomen luonnon määrittelemiseen kansalle. Käytännön ihmisinä ja realisteina itseään pitävät ihmiset varmasti tuolloin pitivät ajatusta Suomen itsenäisyydestä todellisuudesta ja realiteeteista irrallisena haihatteluna.

Mutta mahdottomilla asioilla on taipumus toteutua, kun olosuhteet muuttuvat. Tamperelainen sanonta on “Tuuri tehrään.” Yllättävältä onnenpotkulta näyttäviä asioita tapahtuu eniten niille, jotka tekevät päivästä toiseen työtä, vaikka sitten mahdottomalta näyttävän tavoitteen eteen. Näin on monen kertaa käynyt myös Suomelle.

Vaikka jälkeenpäin tuntuu selvältä, että Suomi aikoinaan itsenäistyi, tapahtuneella oli kolme ehtoa: Saksan piti hävitä ensimmäinen maailmansota, bolševikkien piti saada ja säilyttää valta Venäjällä ja valkoisten piti voittaa sisällissota Suomessa. Jos yksikin kohta näistä kolmesta olisi mennyt toisin, Suomen tarina olisi ollut toinen.

Historioitsijat ja poliitikot ovat luonnehtineet Suomea tapahtumattomien katastrofien maaksi tai sarjaksi onnenpotkuja – 100 vuotta yhtäjaksoista demokratiaa on Euroopassakin melkoinen saavutus. Mainittujen onnenpotkujen lisäksi uusia tarvittiin toisesta maailmansodasta ja kylmästä sodasta selviämiseen.

Hyvät 2010-luvun ihmiset,

Ehkä olemme äskettäin eläneet itsenäisyyden historian helpointa aikaa. Nokia kannatteli taloutta, EU oli vahva. Pienen on parempi olla joukossa kuin yksinään. Pieni on aina tiiviissä joukossa vapaampi ja itsenäisempi kuin yksinään.

Uudet uhat ovat hiipineet nykyaikaan. Hybridivaikuttamisen aikana ei ole enää selkeää syvän rauhan aikaa.

Ahvenanmaan tietoliikenneyhteyksiä alettiin häiritä syksyisen suursotaharjoituksen yhteydessä. Häirintä on jäänyt pysyväksi. Saa nähdä, joutuuko Ahvenanmaa totuttelemaan jatkuviin palvelunestohyökkäyksiin. Mitkä tässä ovat jonkun tavoitteet, ehkä historia kertoo aikanaan.

Naispoliitikkojen some-kommentteihin kohdistuu laumoittain huonohkolla suomella kirjoitettuja, usein ahdistavan sävyisiä kommentteja, aina kun länsimaisia arvoja puolustetaan, oli kyse vähemmistöjen oikeuksista tai liittymisestä Natoon.

Yhteiskunnallinen vakaus ja eheys ovat ainoa keinomme. Niitä meidän on varjeltava. Meidän on pystyttävä keskustelemaan keskenämme niin, että pyrimme ymmärtämään toista osapuolta. Niin kauan kuin olemme yhtä, suomalaiset tahtovat puolustaa maataan. Siitä oli kyse talvisodassakin.

Yhtenäisyys on tärkeää myös, koska hybridivaikuttamisen aikana jokainen suomalainen on maanpuolustaja. Mikään ei olisi vahingollisempaa, kuin että alkaisimme riidellä ja epäillä maatamme. Että alkaisimme levittää epäluuloa esimerkiksi poliisiin, mediaan, virkamiehiin, vallanpitäjiin, tutkijoihin ja tiedemiehiin. Sitä hybridivaikuttamisella koko ajan eräät tahot yrittävät. Tarvitsee mennä vain Twitteriin katsomaan valeprofiilien määrää ja organisoitunutta toimintaa.

Suuria välineitämme yhtenäisyyteen ovat peruskoulu, koulutuksen ja tieteen arvostaminen ja yleinen asevelvollisuus. Kaikki ratkaisut eivät kuitenkaan löydy menneestä. Joudumme varmasti keksimään asioita uusiksi. Katsomaan luottavaisena muuttuvaan tulevaisuuteen ja tarttumalla ripeästi avautuviin vaihtoehtoihin. Niin on Suomi monta kertaa tehnyt maailman muuttuessa, ja sillä on tähänkin selvitty.

Kansallistunteesta on uskallettava puhua. Suomen lippua on uskallettava käyttää. Leijona-korua on voitava kantaa jokaisen, ihonväriin tai mihinkään katsomukseen katsomatta. Jos annamme näiden symbolien omistajuuden ja määrittelyn jollekin muulle kuin kaikille, niitä eivät tavalliset ihmiset kohta kehtaa käyttää.

Koska olemme Pirkanmaalla, yhtenäisyytemme vuoksi lainaan vielä Nobel-kirjailijaamme F.E. Sillanpäätä: ”Älkää ujostelko tunnustaa rakastavanne tätä maata ja pitävänne arvossa sen kansaa. Ne ovat puhtaita ja arvokkaita tunteita eivätkä ne vaadi teitä vihaamaan eikä vieromaan toisten maita ja kansoja”.

Itsenäisyys on iloinen asia. Raskaiden kirjailijasitaattien jälkeen haluan päättää Tapio Suomisen talvisiin sanoihin: Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s